WordPress database error: [Table 'kimmor64_wp436.wpn7_ppress_plans' doesn't exist]SELECT COUNT(id) FROM wpn7_ppress_plans WHERE status = 'true'
Tutkijamme mediassa puhumassa, kirjoittamassa ja vaikuttamassa.
Kristiina Silvan kirjoittaa Helsingin Sanomissa autoritaaristen valtioiden vallansiirroista ja niitä mahdollisesti seuraavista kriiseistä. Keski-Aasian viimeaikaiset vallanvaihdokset osoittavat, ettei tarkkaankaan järjestetyn vallansiirron seurauksista ole lopulta takeita. Gloobalissa maailmassa alueelliset tai paikalliset kriisit koskettavat myös Eurooppaa ja Suomea.
Kimmo Rentola kirjoittaa Helsingin Sanomissa nyky-Venäjästä ja siitä, kuinka Venäjän historiassa toistuneet sekasorron ajat ja niiden muisto vaikuttavat yhä voimakkaasti. Venäjällä elvytetyn Iivana Julman valtio-opin mukaan valtion pettäjä pettää samalla hallitsijan henkilökohtaisesti. Seuraajakysymys on Vladimir Putinin projektin heikoimpia kohtia.
Pauli Kettunen kirjoittaa yhdessä Helena Blomberg-Krollin kanssa Pohjoismaisesta hyvinvointimallista ja sen kolmesta suuresta haasteesta
Glasen "Katse rajaan" -sarjan uusimmassa tekstissä osoitetaan, että lainsäätäjien tavoitteena ei ole enää perheenyhdistämisen mahdollistaminen tai helpottaminen vaan pikemminkin mahdollisimman rajoittava lainsäädäntö, joka vielä nipin napin mukailisi ihmisoikeusvelvoitteita.
Teemu Oivo kirjoittaa viimeisimmässä idäntutkimuksessa (3-4/2018) julkaistussa kolumnissaan tutkimusettisistä kysymyksistä liittyen venäjänkielisten verkkokeskusteluiden käyttöön tutkimusaineistona.
Eeva-Kaisa Prokkolan ja ja Vilhelmiina Vainikan kirjoituksen tavoitteena on moniulotteistaa rajoista ja turvallisuudesta käytävää keskustelua.
Professori Pauli Kettunen arvioi isänmaallisuuden merkityksiä koskeneen kyselyn tuloksia Iltalehdelle.
Glasen Laura Assmuth ja Pirjo Pöllänen kirjoittavat, kuinka katse rajaan Pohjois-Karjalassa paljastaa, miten sama alue ja raja näyttää hyvin erilaiselta kahden maahanmuuttajataustaisen ryhmän näkökulmasta. Lue koko artikkeli politiikasta.fi -julkaisussa.
Rajavartiolaitoksen Sari Lindblom ja Maisa Anttila kirjoittavat tuoreessa blogitekstissään muutoksia Suomen rajahallinnossa Euroopan Unionin aikana. Tutkijat argumentoivat, että vaikka EU on tuonut Suomelle uusia velvollisuuksia ja vastuita, päivittäinen rajavalvontatyö ei ole kokenut suuria muutoksia.
Glasen Eeva-Kaisa Prokkola analysoi tieteellisessä Versus-verkkolehdessä Suomen ja Ruotsin välisen rajan turvallistamista ja arjen geopolitiikkaa vuoden 2015 laajamittaisen maahanmuuton yhteydessä. Prokkola kiteyttää artikkelissaan turvallisuuden olevan sekä tavoite että paradoksi.
Kimmo Rentola kirjoittaa Helsingin Sanomien kolumnissa Venäjän valtiovallan, rikollisuuden ja talouselämän yhteenkietoutuneesta luonteesta.
Glase-konsortion johtaja, professori James W. Scott, pohtii Suomen Akatemian Strategisen rahoituksen neuvoston tuoreessa blogikirjoituksessa informaation ja kansalaisten turvallisuuden välistä suhdetta nyky-Euroopassa ja globaalisti.
Glasen tutkimusryhmän johtaja Laura Assmuth analysoi Viron ja Suomen välistä muuttoliikettä Helsingin sanomien artikkelissa. Assmuth muistuttaa, että ihmiset tekevät yksilölliset ratkaisunsa muun muassa perhetilanteesta riippuen: "Virolaiset eivät tule Suomeen vain töihin, vaan elämään kokonaista elämää."
Yle uutisoi Glasen tutkijoiden Oulun yliopistossa toteuttamasta kyselytutkimuksesta, jossa kartoitettiin rajaan liittyviä näkemyksiä Torniossa ja Lappeenrannassa. Haastattelussa Eeva-Kaisa Prokkola kertoo, miten ihmisen oma kokemus rajan läheisyydessä elämisestä vaikuttaa hänen ajatuksiinsa rajan luonteesta.
Glasen tutkijat esittelivät konsortion keskeisiä tutkimusteemoja Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen kotisivuilla julkaistussa artikkelissa. Tutkijat kertoivat esimerkkien avulla, miten monin eri tavoin rajat ja niiden ylittäminen vaikuttavat politiikkaan ja ihmisten arkeen.
Glase-tutkijoiden Politiikasta.fi -blogikirjoituksessa perustellaan, miksi turvallistaminen on rajallinen ja jopa haitallinen näkökulma kansainväliseen liikkuvuuteen.
Glase-tutkijoiden Politiikasta.fi -kirjoitussarja jatkui Minna Piipposen ja Joni Virkkusen Venäjään liittyviä kansainvälisiä muuttoliikkeitä koskevalla artikkelilla.
Glasen tutkija Veera Laine oli mukana Ylen politiikkaradiossa keskustelemassa Venäjän vaalienjälkeisestä tulevaisuudesta.
Glasen tutkija Maisa Anttila Rajavartiolaitoksessa kirjoitti Rajamme vartijat -lehteen konsortion tutkimusaiheista (sivut 46-47).
Glasen tutkijat Kristiina Silvan ja Veera Laine kirjoittavat Venäjän ja Valko-Venäjän kevään 2017 mielenosoitusaallon syistä ja seurauksista.
Glase-tutkijat Aappo Kähönen ja Veera Laine puivat lokakuun vallankumouksen uskonnollisia vaikutuksia ja poliittista perintöä Sana-lehdessä.
Glase-konsortion tiedotuksesta ja vuorovaikutuksesta vastaava professori Kimmo Rentola kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että Ruotsi pelasti Suomen Neuvostoliiton miehitykseltä pelkällä olemassaolollaan.
Venäjän tulevat presidentinvaalit ovat oikeastaan vaalien imitointia, koska Putinille ei ole uskottavia vastaehdokkaita, Glasen tohtorikoulutettava Veera Laine kirjoittaa Ydin-lehdessä.
Glasen tutkija Pirjo Pöllänen reflektoi Karjalan tutkimuslaitoksen blogissa Turussa tapahtuneen verityönkaltaisten tekojen riskin vähentämistä tulevaisuudessa. Kirjoituksessaan Pöllänen argumentoi, että suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kannalta sosiaalipoliittiset keinot ovat tällä hetkellä lainsäädöllisiä toimia tärkeämpiä.
Glase-tutkija Noora Kotilainen ja tutkija Saara Särmä kirjoittavat Politiikasta.fi-artikkelissaan juhlarahaan painetun pakolaislapsen kuvan ongelmallisuudesta: "Kun konteksti muuttuu hirvittävästä uutiskuvasta juhlarahaksi, teoksen katsoja hämmentyy. Päälimmäiseksi kokemukseksi jää nyrjähtänyt ja hämmästynyt olo – absurdi olo."
Glase-tutkijat Veera Laine ja Kristiina Silvan kirjoittivat Helsingin Sanomien Vieraskynä-artikkelissaan Valko-Venäjän ja Venäjän viimeaikaisista mielenosoituksista, joiden taustalla vaikuttaa vaikea taloustilanne. Koska talousuudistuksiin ei löydy poliittista tahtoa, päättäjien ratkaisu tyytymättömyyteen voi olla koventaa otteitaan entisestään.
Glase-tutkija Veera Laine kommentoi Venäjällä nähtyjä mielenosoituksia Ilta-Sanomille. Laine muistuttaa, että valtion reaktio kansan tyytymättömyyteen ei ole vielä kokonaisuudessaan selvillä.
Glase-konsortion viestintäasiantuntija Janne "Rysky" Riiheläisen kolumneihin perustuva kirja #Turpo – turvallisuuspolitiikan tunteet ja järki on kansalaisen näkökulma turvallisuuspoliittisiin kysymyksiin ja kansainväliseen tilanteeseen. #Turpo kattaa turvallisuuspolitiikan keskeiset alueet: historian, sodan, maanpuolustuksen, informaatiovaikuttamisen, rauhantyön, nykyisen turvallisuuskriisin, kansainväliset suuret kysymykset ja kansalaisen roolin.
Glasen tutkija Noora Kotilainen käsittelee Politiikasta-lehdessä Zigmunt Baumanin tuoretta maahanmuuttoa käsittelevää kirjaa Strangers at Our Door. Baumanin mukaan retoriikka, jossa syyllisyys nykyahdingosta sysätään vieraiden harteille, uppoaa kansaan niin Euroopassa kuin Amerikassakin. Uhkia lietsova puhetapa ei kuitenkaan edes yritä ratkaista ongelmia.
Glasen tutkija Olga Davydova-Minguet kommentoi Ylen jutussa Suomen kaksoiskansalaisuusjärjestelmää. Davydova-Minguet huomauttaa, että kaksoiskansalaisuuteen ei liity ainoastaan kysymys valtiollisesta lojaliteetista, vaan myös arjen sujuvuudesta.
Institutionaalinen valmius suomalaisessa yhteiskunnassa -teemaryhmän johtaja, professori Pauli Kettunen arvioi tasavallan presidentin puhetta valtiopäivien avajaisissa Lännen Median haastattelussa 2.2.2017, johon viitattiin mm. Aamulehdessä, Turun Sanomissa ja Kalevassa.
Janne "Rysky" Riiheläinen, Glasen viestintäekspertti ja turvallisuuspolitiikkabloggari, kirjoittaa Ylen kolumnissa siitä, miten Trumpin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi vaikuttaa Euroopan turvallisuuspolitiikkaan ja Suomen asemaan.
Glasen Institutionaalinen valmius suomalaisessa yhteiskunnassa-tutkimusryhmän johtaja Pauli Kettunen ja tutkija Veera Laine vastasivat Suomenmaan toimittajan kysymyksiin nationalismin noususta.
Glase-tutkija Noora Kotilainen väitteli joulukuussa 2016 inhimillistä kärsimystä esittävien kuvien asemasta kansainvälisessä politiikassa. Kotilainen muistuttaa, ettei tiedovälitys sodista ja kriiseistä ole koskaan neutraalia, vaan muokkaavat käsitystämme maailmasta. Esimerkiksi pakolaisuutta voidaan kuvata hyvin eri tavalla.
Glasen Pauli Kettunen arvioi tasavallan presidentin uudenvuodenpuhetta Helsingin Sanomien haastattelussa. Kettusen mukaan puhe poikkesi perinteisistä uudenvuodenpuheista siinä mielessä, ettei siinä käsitelty viime vuoden yhteiskuntapolitiikan tapahtumia eikä taloutta.
Glase-konsortion johtaja, professori James W. Scott, pohtii Suomen Akatemian Strategisen rahoituksen neuvoston tuoreessa blogikirjoituksessa keskinäisen riippuvuuden käsitettä. Millainen onkaan paikallisten ja globaalien prosessien välinen vuorovaikutussuhde 2010-luvulla?
Glasen tutkija, Itä-Suomen yliopiston tutkijatohtori Tiina Sotkasiira käsittelee blogitekstissään Suomen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaa (YTS). Tekstissä Sotkasiira pohtii Suomen kansalaisten ja maahanmuuttajien turvallisuuden käsitteellistämisen eroja, ja näiden erojen mahdollisia vaikutuksia Suomen kokonaisturvallisuudelle kuntatasolla.
Venäjän muissa maissa käymä informaatiosota tarvitsee niiden omien nykymenoon tyytymättömien ryhmittymien mobilisointia, kirjoittaa Glasen viestintäasiantuntija Janne "Rysky" Riiheläinen Ylen kolumnissa.
Glase-konsortion jäsenten (Olga Davydova-Minguet, Tiina Sotkasiira, Teemu Oivo ja Janne Riiheläinen) aikaisempaan tutkimukseen Suomen venäjänkielisten mediakäytöstä viitattiin Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa otsikolla ”Suomen venäjänkieliset seuraavat mediaa kriittisesti”.
Janne Riiheläistä ja Tiina Sotkasiiraa haastateltiin Iltalehden artikkelissa ”Tutkimus: Media aiheuttaa riitoja venäjänkielisten kesken”.
Minna Jokelaa haastateltiin Euroopan Komission Suomen-eduston lehdessä, jonka teemanumero 3/2016 käsitteli rajaturvallisuutta. Jokela muistuttaa esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttaman ilmastopakolaisuuden olevan yksi nykyajan merkittävistä turvallisuusuhkista.
Vuoden tieteentekijäksi 2016 on valittu Glase-konsortion Suomi, EU ja Euroopan lähialue -teemaryhmän tutkija Olga Davydova-Minguet. Tieteentekijöiden liitto perustelee Davydova-Minguetin valintaa Vuoden tieteentekijäksi sillä, että tämä ”on oikeastaan enemmänkin kuin vain tieteentekijä. Aktiivinen kansalaisyhteiskuntatoimija tekee korkealaatuista tutkimusta, jolla on muukin kuin vain akateeminen tarkoitus.”
Glase-tutkijaa, professori Pauli Kettusta haastateltiin Sosiaalivakuutus-lehden artikkeliin "Yhteiskuntarauha horjuu Suomessakin". Haastattelussa Kettunen muistuttaa, että suomalaisten sodanjälkeinen tyytymättömyys kanavoitui toiminnaksi puolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen sisällä ja sitä kautta myös pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen.
Pauli Kettunen, Institutionaalinen valmius ja joustavuus suomalaisessa yhteiskunnassa –teemaryhmän johtaja kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla otsikolla ”Tyytymättömyydestä tuli yksilön ongelma: on helpompi syyttää muukalaisia kuin yrittää muuttaa yhteiskunnan rakenteita”.
Minna Jokela, Juha Kettunen ja Juho Kurttio kirjoittivat Politiikasta.fi –verkkolehdessä Euroopan rajaturvallisuudesta. Vaikka rajaturvallisuudessa on edetty eurooppalaisessa yhteistyössä pitkälle, se on käsitteenä monitahoinen ja häilyvä.
