Aihe: Digitalisaatio, Maahanmuutto, Tutkimus

Teksti: Minna Piipponen ja Joni Virkkunen 

Konferenssien sarja Migratsionnye Mosty v Evrazii eli Euraasian muuttoliikesillat on kokoontunut useiden vuosien aikana eri paikoissa Venäjällä sekä Keski- ja Itä-Aasiassa. Marraskuun lopussa 2017 muuttoliiketutkijat, hallinnon ja kansalaisjärjestöjen toimijat kokoontuivat jo yhdeksännen kerran kaksipäiväiseen konferenssiin Moskovaan. Konferenssin järjestäjien ydinjoukko on professori Sergei Ryazantsevin tutkijaryhmä Venäjän tiedeakatemian yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen instituutista ja Kansainvälisten suhteiden yliopistosta (MGIMO). Tutkimusryhmällä on tiiviit yhteistyösuhteet useisiin Keski-Aasian, itäisen Keski-Euroopan ja Aasian maiden tutkijoihin. Tällä kertaa maahanmuuttoon erikoistuneita tutkijoita ja asiantuntijoita tuli 26 eri maasta.

Yhdeksäs Mosty -konferenssi keskittyi Euraasian integraatiokehitykseen muuttoliikkeitä ohjaavien politiikkojen näkökulmasta. Teema kertoo ajankohtaisista ilmiöistä, joiden parissa monet tutkijat, hallinnolliset toimijat ja kansalaisjärjestöt Venäjällä ja sen useissa naapurimaissa tällä hetkellä työskentelevät. Euraasian integraatiokehityksestä on viimevuosina tullut tärkeä viitekehys Venäjän muuttoliikekeskusteluun.

Suurin osa Venäjän työmarkkinoille saapuvista maahanmuuttajista tulee Euraasian talousunionin maista sekä Keski-Aasiasta. Venäjä on suurin vastaanottajamaa alueen muuttoliikeprosesseissa, ja integraatiopolitiikka näkyy keskeisesti Venäjän maahanmuuttoa koskevassa sääntelyssä. Porrastetuissa viisumi- ja työlupasäännöksissä talousunionin kansalaiset ovat suotuisimmassa asemassa, seuraavana muista IVY-maista tulevat ja viimeisenä muiden maiden eli ns. kolmansien maiden kansalaiset. Venäjän 2000-luvun suotuisa talouskehitys ja sen vierastyöläisille suhteellisen avoimet työmarkkinat ovat auttaneet useita vaikeiden taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden kanssa kamppailevia lähtömaita pitämään yllä yhteiskunnallista vakautta.

Viimevuotisten talousongelmien ja ruplan heilahtelun ohella Venäjän maahanmuuttopolitiikan kiristykset ovat kuitenkin muuttaneet tilannetta. Kiristykset ovat johtaneet tuhansiin ja taas tuhansiin maahantulokieltoihin, joista asianosaiset saavat usein käytännössä tiedon vasta rajalla tai lentokentällä, yrittäessään palata takaisin Venäjälle. Samalla pakolaisstatuksen saaminen on käytännössä erittäin epätodennäköistä ja väliaikaisen statuksen uusimisen onnistuminen satunnaista. Nämä viime aikaiset kehityskulut sekä arviot ilman laillista statusta maassa oleskelevien suurista määristä osoittavat, ettei maahanmuuttajien tilanne Venäjällä eikä Euraasian integraation vaikutus siihen ole vielä kovin vakaalla pohjalla.

Maahanmuuttoon liittyvät muuttuvat pelisäännöt, sääntelyn sekavuus ja ennakoimattomuus näkyvät maahanmuuttajien arjen epävarmuuksissa sekä kansalaisjärjestöjen työkentällä. Kriittisimmät puheenvuorot konferenssissa tulivatkin eittämättä maahanmuuttajien parissa työskentelevien kansalaisjärjestöjen tahoilta. Maahanmuuttajien keskuudessa on suurta tarvetta koulutukselle, neuvonnalle, maahanmuuttajien oikeuksien ja säännösten oikeudenmukaisuuden puolustamiselle sekä uusille ratkaisumalleille ja tiedonvälitykselle. Niiden avulla pyritään parantamaan usein heikossa asemassa olevien maahanmuuttajien asemaa ja edistämään heidän integroitumista venäläiseen yhteiskuntaan.

Erilaista käytännöllistä lähestymistapaa konferenssissa edusti myös tuoreen mobiiliratkaisun Mir bez granits (maailma ilman rajoja) esittely. Sovelluksessa lähdetään liikkeelle maahanmuuttajien tarpeiden tunnistamisesta sekä julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöstä maahanmuuttajille kohdennetussa tiedotuksessa. Sovelluksesta löytyy tietoa maahanmuuttoon liittyvistä säännöistä, maahanmuuttajien oikeuksista, luvista, maksuista ja muista velvollisuuksista ja mistä nämä ovat hankittavissa. Lisäksi sovelluksesta on mahdollista etsiä vinkkejä moniin arjen kysymyksiin Venäjällä.

Sovelluksen esittelijät olivat Moskovan valtionyliopistosta sekä Mir bez granits -nimisestä yrityksestä, jonka kotipaikka on Donin Rostov. Sovellus on hankittavissa erilaisille mobiilipuhelimille tutuista sovelluskaupoista ja käyttäjäksi rekisteröidytään mobiilipuhelinnumeron kautta. Tutustumisversiota varten ei tarvitse numeroa.

Sovelluksen karttapalvelusta voi hakea sisäasiainministeriön alaisia maahanmuuttopalveluja, tai vaikka terveyspalveluja. Sovelluksesta löytyy myös tietoa erilaisista asumisvaihtoehdoista ja työpaikoista ja sinne voi lisätä oman cv:n. Palveluun rekisteröidyttyään henkilö voi saada muistutuksen myös oman työlisenssin (patent) jäljellä olevista päivistä ja uusimisesta. Lisenssin voi maksaa online. Maahanmuuttopolitiikan kiristyttyä erittäin hyödyllisiä ovat myös linkit sisäministeriön maahanmuuttoyksikön palveluun, jossa voi tarkistaa maahantulonsa edellytykset tai harjoitella työlisenssin hakemiseen vaadittavia kieli-, historia- ja lainsäädäntökokeita ennen varsinaisia testejä. Ruokaostoksia ja ruokailua varten löytyy opas halal-kaupoista ja -ravintoloista. Maahanmuuttajan jokapäiväistä elämää ja koti-ikävää Venäjällä helpottavat myös sovelluksen kautta löytyvät kääntäjä, kotimaan radio- sekä tv-lähetykset, useilla kielillä julkaistut uutiset kotimaasta ja Venäjältä, tiedot konsulipalveluista sekä matkatoimistopalvelut.

Varsin lyhyen esittelyn perusteella Mir bez granits -sovelluksesta sai monipuolisen kuvan. Sovellusta kehitetään edelleen esimerkiksi sen kyselytoiminnon kautta saatavan palautteen perusteella. Aikana, jolloin on normaalia hoitaa päivittäisiä yhteyksiä kotimaahan matkapuhelimella, Skypellä, Facebookissa tai vKontaktessa, sovellus voi olla erinomainen apuväline maahanmuuttajien oikeuksien ja arjen toimintamahdollisuuksien toteutumiseksi. Odotamme mielenkiinnolla, miten tämä ns. iPhone- sukupolvelle suunnattu palvelu, sen päivittämiseen liittyvä toimijoiden välinen yhteistyö ja käyttö tulevina vuosina kehittyvät. Tämä on ensimmäisiä askelia maahanmuuttajille suunnattujen digitaalisten ja mobiilien palveluiden maailmassa.

Kirjoittajat ovat yhteiskuntamaantieteen tutkijoita Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta.

Lue myös

Kommentoi

Kirjoita hakusi ja paina Enter.